Ajatus 

Rauhaa Hetkessä-meditaatiot sisältää Buddhan filosofian mukaisia meditaatioita sekä ajattelua ja toimintaa sovellettuna länsimaalaiseen ja suomalaiseen viitekehykseen. Se on kulmakivi, josta voimme ammentaa opastusta yhteisömme toimintaan ja keskinäiseen kanssakäymiseen, tekemättä siitä uskontoa tai lakia. Kunnioittaen syvällisiä viisaita Buddhan ja Suomalaisen luonnon totuuksia, edistäen myötätuntoa ja etsien harmoniaa. Luoden sopusointua, niin sisäiseen kuin ulkoiseen maailmaan. Voimme toteuttaa yhdessä meille toimivan kokonaisuuden. Kutsun sinut kulkemaan omaa meditaatiopolkuasi mentorin ohjauksessa ja yhdessä kanssamme.

Opetukset

Siddhartha Gautama Buddha eli noin 500 vuotta  ennen ajanlaskumme alkua. Jälleensyntymäopin mukaan hänen tietoisuutensa oli jo kauan tehnyt työtä vapautumisen parissa ennen kyseistä inkarnaatiota. Hänen tarinansa on mielenkiintoinen ja täynnä vaiherikkaita käänteitä ennen lopullista valaistumista bodhipuun alla. Hän teki suuren työ perustaessaan koulukunnan sekä munkki -ja nunnayhteisöjä silloiselle Pohjois-Intian alueelle, joka nykyisin on osa Nepalia. Aikojen saatossa buddhalainen filosofia levisi laajalle Intiaan, Kiinaan, Thaimaahan, Indonesian sekä Japaniin. Muodostaen erilaisia koulukuntia Tiibetin Buddhalaisuuden ja Intian Buddhalaisuuden rinnalle kuten Zen Buddhalaisuuden, Taoismin ja Kashmir Shaivismin. Buddhan filosofian epäillään matkanneen jopa viikinkien mukana pohjolaan saakka. Buddhan perusoppeihin ja elämänvaiheisiin voit tutustua Suomeksi vaikka täältä lisää: https://kerranelamassa.fi/matkailijan-uskonto/buddhalaisuus/ 

Tarkoituksenamme ei ole jäädä kiinni uskonnollisiin seikkoihin, jälleensyntymisoppiin tai koulukuntien ajattelueroihin, vaan keskittyä niihin perustavanlaatuisiin oivalluksiin, joita Buddha koki ja joita hän pitää filosofiansa perustana. Buddhan Mahamudra opetukset sukeltavat syvään päätyyn meditaatiogenressä ja niiden avulla on mahdollista vapautua minäharhan kahleista, juuri tässä ja nyt. Niiden hienous piilee siinä, että meidän tarvitse viettää luostarielämää tai useita inkarnaatioita kasvattaen meriittiä havahtuaksemme, vaan voimme edistää henkistä kehitystämme perhe- ja työelämän rinnalla.

Mahamudra

on Buddhan perimmäinen opetus, joka johtaa suoraan kokemukseen todellisesta mielen luonnosta. Todellinen luontomme on täysin minätön. Meillä ei siis ole minää, sinulla ja minulla. Eikä millään asiallakaan sen koommin maailmassa ole oikeasti olemassa minuutta tai identiteettiä eli ns. pysyvyyttä. Kaikkien ajatustemme, kehon ja tavaroiden keskeltä emme sitä voi löytää. Tavaroista emme voi löytää kuin sitä kuvaavan sanan, mutta todellisuudessa kaikki koostuu palasista, jotka ovat omia asioitaan, mutta toisissaan hetkellisesti kiinni, määrätyssä muodossa, määrätyn aikaa. Sen aikaa me koemme nautintoa, neutraaliutta tai kärsimystä niiden olemassaolosta, riippuen siitä mitä mieltä olemme. Mitä nopeammin irrottaudumme ja muistamme tämän totuuden, osaamme käyttää meditaatiota syvässä rauhassa lepäämiseen, voimme ottaa asiat niin kuin ne ovat ja valita hyväksynnän kautta tulevan helpotuksen. Nämä opit, mitä sisäistämme meditaatiomatkamme varrella ovat todellisia lahjoja, joita voimme käyttää, kun kohtaamme kärsimystä, sairautta, menetyksiä ja jossakin vaiheessa kaikki me jätämme tämän kehon.

Keho on rakentunut luista, lihaksista, hermoista ja elimistä. Jos tutkimme näistäkin jokaista erikseen, emme voi löytää niistä minuutta. Elämän kiertokulku osoittaa olomuotojen muutoksen, mutta mikään tila niistä ei ole pysyvä. Edes kivi ei pysy saman kokoisena ikuisesti. Taistelemme turhaan ylimäärin vaikkapa kehon rapistumista vastaan, koska minäkuvamme on yhdistynyt siihen. Vanhenemisen muutokset ovat täysin luonnollisia, ei kannata olla elämälle vihainen, se on energian tuhlaamista. Kehosta kannattaa toki pitää huolta eikä harmissaan jättää sitä heitteille. Buddhan neljä jaloa totuutta viittaa ymmärrykseen tästä jatkuvasta muuttuvaisuudesta. Me kärsimme, kun emme ymmärrä ja hyväksy tätä elämän realiteettia, vaan muodostamme minuutemme noiden pysymättömien asioiden varaan. 

Englanniksi ensimmäinen ongelmamme on Buddhan mukaan ignorance eli välinpitämättömyys, siitä ettemme ole tutkineet minuuttamme perinpohjaisesti. Koemme turhaan ylimääräistä kärsimystä, kun elämän luonnolliset muutosvoimat muuttavat jotakin meille kallisarvoista, jonka koemme olemukseksemme, meille kuuluvaksi. Tämän olemme ihmiskuntana alun perin ymmärtäneet väärin. Luontoa ei voi kahlita ja siksi sitä on palvottu kautta aikojen ja jälleen olemme kiistatta luontokadon ja sääilmiöiden armoilla, koska välinpitämättömyydessämme emme ole halunneet hyväksyä sitä tosiasiaa, että rakastamme elämää, vaikka se ei ole mielestämme luotettava ja sellainen kuin haluaisimme sen olevan. Kuin lapsi kohtelemme kaltoin tyhmää lelua joka ei toimi oikein. Emme usko sen kantavaan voimaan vaan haluamme suitsia sen ja jos se ei onnistu, kiukuspäissämme voimme vahingossa tärvellä koko planeetan. 

Olisiko mahdollista, että tämä muutosvoima haluaa kertoa meille jotakin? Se haluaa opettaa meille, miten virrata vapaana todellisessa olotilassamme, luontaisessa voimassamme intuitiivisesti elämää aistien. Me olemme tuo elämä ja itse muutosvoima, kun opimme toimimaan minättömästä hyväksynnästä, nauttimisesta ja innostumisesta käsin. Millaisessa maailmassa voisimmekaan elää? Siinä on mielestäni motivaatiota tämän työn tekemiseen riittämiin. Tähän samaan viittaa myös Echart Tolle kirjassaan Uusi Maa ja monet muut henkisyyden puolestapuhujat maailmalla.

Luopuminen on yksi olemassaolon tunteikkaimmista kärsimyksistä. Tämä ei tarkoita sitä, että emme saisi tuntea perus tunteitamme tai meidän pitäisi painaa ne villaisella tai vähätellä niiden voimaa. Realisti ymmärtäisi myös niissä piilevän kauneuden ja asioiden vaaliminen nousee näin tärkeämpää arvoon. Nämä arvot ovat todellista valuuttaa ja panostamisen arvoisia. Luopumisen tunteen sietäminen ja siihen itsensä tutustuttaminen, siinä lepääminen tämän viisauden valossa luo rauhanmeditaatiosta ja myötätunnosta suurimmat lääkkeet kärsimyksen voittamisessa.

Buddha haastaa tutkimaan näitä asioita perinpohjaisesti. Kun tutkimme asiaa, saamme tuosta minättömästä, avarasta ja tietoisesta olosta maistiaisia päivittäisissä meditaatiossa, jotka motivoivat meitä jatkamaan mielemme opetustyötä, jotta tuosta tilasta tulisi pysyvää. Tämä on se todellinen opetus jota me olemme harjoittamassa ja tie vapautumiseen turhasta kärsimyksestä. Jotta pääsisimme käsiksi tuohon todelliseen minättömään kokemukseen, jossa emme voi löytää mieltä mistään. Meidän on opeteltava rauhanmeditaatiota eli shamathaa, jotta ajatuksemme pikkuhiljaa antavat tilaa tyhjyydelle. Meidän on hiljaisuudesta käsin ja tietoisena kokemastamme tutkittava minättömyyttä ja ajatuksetonta tilaa kokemuksessamme ja varmistuttava oivallusmeditaation eli vipashyana meditaation avulla minättömyydestämme. Mielen kanssa työskentely on viisaiden, neutraalien ja positiivisten tapojen jatkumon ylläpitämistä ja negatiivisten, sekasortoa aiheuttavien tapojen hillitsemistä ja niistä luopumista. 

Khenchen Trangu Rinpoce

Khenchen Thrangu Rinpoche (1933-2023), joka menehtyi toukokuussa 2023 oli yksi aikakautemme arvostetuimmista Tiibetin Buddhalaisista munkeista ja Buddhan-opetuksien eteenpäin viejistä, varsinkin länsimaiseen kulttuuriin. Hänen hyvin selkeät englanniksi käännetyt Mahamudra oppaansa, kirjansa ja opetustapansa ovat Suomalaiselle maallikolle hyvin ymmärrettävää ja miellyttävää luettavaa. Olen referoinut suomeksi hänen oppaansa: Guide to Shamatha and Vipashyana Meditation, joka toimii samalla RauhaaHetkessä-meditaatioiden käsikirjana ja harjoitusoppaana. Hänen teoksiaan on mahdollista tilata www.namobuddhapub.org -sivuston kautta. Suomennos oppaasta on myös ladattavissa tältä sivulta.

Neljä jaloa totuutta

Buddhan neljä jaloa totuutta ovat keskeisinä tienviitoinamme, jotta voimme tyydyttää tarpeemme ymmärtää asioita ja sitä kautta luopua turhista haluistamme. Buddhan aikana lääkärit diagnosoivat potilaansa; määritellen potilaan sairauden, sen syyn ja sopivan hoidon. Samalla tavalla Buddhankin ajatellaan antaneen oppinsa lääkkeeksi ihmisten henkiselle pahoinvoinnille.

1. Totuus kärsimyksestä - Luopuminen on elämän realiteetti, koska mikään ei ole pysyvää.

2. Totuus kärsimyksen syystä - Luulemme, että meille ei kuuluisi tapahtua kärsimystä, kun takerrumme ja haluamme jotakin mistä voimme joutua luopumaan. Emme ymmärrä, että voimme nauttia lainasta, mutta joudumme palauttamaan kaikki saavuttamamme aikanaan. Emmekä siksi arvosta lainaamaamme vaan haluamme aina lisää. Meidän ei myöskään kannata luoda itsestämme mitään erityistä kuvaa, joka ei voisi muuttua tai liittää itseemme arvoja joita emme olisi valmiita katsomaan uudelleen tai ole selvittänyt niiden todellista arvoa, jotta luopumisen uhalla olemme valmiita antamaan itsestämme sen eteen. Kehollinen sairaus ja kipu ei välttämättä poistu ja kaikkea ikävää maailmassa tapahtuu, mutta voimme vaikuttaa siihen ettemme ajattele, että olisimme jotenkin ansainneet kohtalomme minän tekojen vuoksi, tai vaikka ajattelisimmekin niin voimme antaa anteeksi niin itsellemme kuin muille, koska olemme kaikki tämän harhan eli sairauden riivaamia.

3. Totuus kärsimyksen lakkaamisesta - Kärsimys lakkaa kun ihminen pääsee eroon takertumisesta ja ymmärtämättömyydestä. Minätön ja irrallaan oleva kokemuksellinen mielentila on totaalista pääsyä nyky ymmärryksen tuolle puolen.

4. Totuus kärsimyksen lakkaamiseen johtavasta tiestä - Meditaation tie poistaa asteittain kärsimyksen tiloja. Käytännössä kyse on keskitiestä: perille ei löydä heittäytymällä nautintoihin muttei myöskään asketismissa rypien. Buddha kokeili molempia tapoja ja huomasi, etteivät ne johda mihinkään, niiden jälkeen löysi minättömyyden konseptin ja kehitti kokemusperäisen meditaation Mahamudran avuksemme.

Kukaan ei voi kaataa näitä oppeja toisen päähän ja sisäistää toisen puolesta. Näihin on jokaisen omasta kärsimyksestään ja umpisolmustaan ammennettava motiivia aloittaa, saatava meditaatiosta ja yhteisöstä innostusta jatkaa ja vietävä opit käytännön elämään myötätunnosta toisia kohtaan, jotta ei enempää omalla toiminnallaan aiheuttaisi lisää kärsimystä. Otettava vastuu toimistaan. Vain siten meidän on mahdollista tehdä todellista pysyvämpää, selkeämpää muutosta oloomme, elämäämme ja maailmaan missä elämme.

Lääkkeet

sisältää kolme erilaista meditaatiota eli tapaa, jolla voimme tyynnyttää ja havainnoida mieltämme sekä oivaltaa loogisen päättelyn ja suoran kokemuksen kautta, miten mielen talo on rakentunut. Voimme kokea luonnollisen avaruuden ja rauhan sekä oivaltaa aineettoman luonnollisen vapauden ja tiedostavan elävyyden. Nämä kaksi lähestymistapaa ovat Shamatha (HetkenRauhaa)-meditaatio ja Vipashyana (HetkenOivallus)-meditaatio. Näitä hyödynnetään rinnakkain ja syvennetään, niin istuma-meditaatiossa, että arkiseen elämään viemällä. Eli kaikki tilanteet ja  kokemukset kuuluvat tämän opin piiriin. 

Ja jotta elämämme ei olisi kuivakkaa ajatuksissa vellomista on meidän hyvä lääkitä olemustamme viisailla tunteilla, kiitollisuudella ja myötätunnolla. Niitä varten meillä on Metta-meditaatio. Reseptissä on myös toimintaohje päivittäisen lääkkeen ottamisen jälkeen. Nämä ovat kolme viisasta tunnetilaa käytännön elämän tilanteiden kohtaamiseen. Nämä ovat innostuminen, nauttiminen ja hyväksyntä. Näistä tunnetiloista ja minättömästä mielentilasta kumpuava käytös, johtaa automaattisesti viisaaseen toimintaan. Näiden tunteiden kautta voimme myös löytää todelliset totuudet ja seisoa arvojemme takana sekä tehdä kestäviä elämän valintoja.